sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Unelmista taas

Mies sanoi aamulla, että ensi viikolla on lotossa oikein iso voittopotti tarjolla. Että millainen talo ostettaisiin, jos voitettaisiin? Sanoin, että haluaisin vanhan talon, mutta remontoidun. En sellaista, jossa putket jäätyy. Mutta vanhan kuitenkin. Ruutuikkunat, tulisijat, hirsiset seinät, vankat lautalattiat. Elämisen jälkiä ja historiaa. Isot, korkeat huoneet. Kivijalka. Kellari ja vintti. Sellaisen haluaisin. Mies katsoi kuin vähäjärkistä. Että ostaisin vanhan, vaikka voisin saada millaisen vain? Keskustelullahan sikäli ei ole väliä, kun lotossa ei kumminkaan voiteta. Sen sijaan vanha talo on todennäköisempi valinta kuin uusi aivan budjettisyistä, mutta sellainen se kumminkin on, jossa putket jäätyy, vaikka muusta unelmoisi.

Mutta tästä taas tuli unelmat noin ylipäätään mieleeni. Että mihin ne minun unelmani tässä arjessa taas häviävät? Mitä unelmia minulla edes oli? Miten tätä elämäänsä elää? Millaista olisi unelmien elämä, ketä siihen kuuluisi?