lauantai 2. toukokuuta 2015

Ovia sulkeutuu, että toisia voisi aueta?

Hain opiskelupaikkaa työn ohessa tehtäväksi, mutta en päässyt. Jäin kauas varasijoille. Osasin sitä odottaa ja ehkä vähän toivoinkin, mutta yritin kuitenkin. Yksi ystävä sanoi kuultuaan, että Herralla on minun varalleni nyt muita suunnitelmia ensi talveksi. Siksi en päässyt. Ja saattaahan se vaikka olla niinkin.

Nimittäin yllättäen työnantajani suunnittelee sopimuksen irtisanomista. Siis siitä tehtävästä, jota teen toisen organisaation siipien alla. Eivät siis enää haluaisikaan olla yhteistyössä. Ehkä. Minun mielestäni sopimuksen irtisanominen on taloudellisesti järjetön. Teen talolle ns. helppoa rahaa, mutta ilmeisesti muut syyt nyt painavat. Virtaviivaistaminen ja tiivistäminen, rönsyjen katkominen, perustehtävään keskittyminen. Vaikka taloudellisesti ei olekaan syytä. Yt:t kai lisäävät uskottavuutta joka tapauksessa. Mutta siis nyt vielä neuvotellaan ja katsellaan. "Ei pidä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.", sanoi isoherra.

Tempoilevaa on toiminta, kun minulla olisi ollut heinäkuun loppuun saakka määräaikainen sopimus ja päättivätkin sitten tammikuussa vakinaistaa. Ja kohta varmaan irtisanovat. Mutta tätähän se on nykyajan työelämä itse kullakin.

En ole vielä hirveän huolissani tulevaisuudesta. Todennäköisesti joku toinen ryhtyy hoitamaan samaa sopimusta ja minulla on hyvä mahdollsuus päästä uudelle vanhana työntekijänä. Olen hoitanut työni hyvin ja saan suositukset. Ja jos ei ryhdykään ja jos en pääsekään, niin kohtuullisten työmatkojen päässä on useita kaupunkeja, joista voisi töitä saada, jos tästä kotikaupungista ei saisikaan. Minulla on usean eri alan koulutuksia, ei vielä liikaa ikää ja kaunis cv. Mutta eihän sitä tiedä siltikään. Ehkä sillä Herralla on joku suunnitelma, jota en tiedä vielä.

Kuitenkin kun ovia sulkeutuu, niin toisia avautuu.