sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Sattumanvaraisia tapahtumia?

Joskus on se asioiden tarkoitus vähän hukassa. Olen aiemminkin kirjoittanut, että uskon vahvasti siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Asiat eivät ole sattumanvaraisia henkäyksiä tässä maailmassa, vaan täällä on joku meitä suurempi suunnitelma, joka toteutuu. Jokaisella päivällä, jokaisella tunnilla, jokaisella teolla ja jokaisella sanomisella on siinä sijansa. Asiat tapahtuvat siksi, kun niiden pitää tapahtua.

Nyt vaan taas ei tahdo nähdä sitä suurta suunnitelmaa. Tuntuu, että asiat tapahtuvat jotenkin vain sattumanvaraisesti ja puoliteholla. On itsekin puoliteholla, päivät vain seuraavat toisiaan. Mikään ei mene eteenpäin. Päivät tuntuvat sarjalta sattumanvaraisia tapahtumia, joilla ei ole yhteyttä. Miehen sanomisissa tai tekemisissä ei useinkaan tunnu olevan mieltä tai jatkumoa. Nekin ovat sarja sattumanvaraisia tapahtumia. Ja puoliteholla nekin.  Töissäkin tuntuu olevan menoillaan sarja sattumanvaraisia tapahtumia. Yksi asia sitä ja toinen tätä. Hetki sinne ja hetki tänne. Mikään ei tule valmiiksi, kaikki asiat ovat jotenkin kesken, mutta kuitenkin tavallaan valmiita. Unohtuvat päivän päätteeksi jonnekin kasaan tiedostoja ja papereita. Yksi kun jää, niin toinen tulee tilalle.

Mihinkähän tämä kaikki johtaa?