torstai 19. huhtikuuta 2012

Missä minun rohkeuteni on?

Tänään sain uutisen. Läheinen ja pitkäaikainen työkaverini oli irtisanonut itsensä. Menee muualle töihin. Muuttaa pois paikkakunnalta kokonaan, aivan toisiin ympyröihin. Ala pysyy samana sentään. Vaikutti iloiselta ja tyytyväiseltä ratkaisuunsa. Uudet tuulet, uudet haasteet. Uusi elämä.

Hän oli puhunut monista työtä koskevista ongelmista jo pitkään ja yrittänyt muuttaa asioita. Tuulimyllyjä vastaan taistelu oli turhaa ja hän teki ratkaisunsa. Lähtee pois. Turha kai sitä on itseään katkeroittaa kaipaamalla jotain muuta, jota ei ole tulossa tässä organisaatiossa. Vahvat visiot ja vahvat luonteet kohtasivat ja taistelussa ei haavoitta selvitty. Häviäjä nyt lähtee, mutta pystyssäpäin ja eteenpäin. Voittajana siis kuitenkin. Varmaan todellisena voittajana nimenomaan.

Uutinen sai vahvasti minut miettimään itseäni. Miksi ihmeessä minulta puuttuu rohkeutta tehdä päätöksiä, joita tarvitsen? Päätöksiä, joita haluan? Miksi minä olen tässä tyytymättömyydessä päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ja näköjään jopa vuodesta toiseen? Miksi? Missä minun rohkeuteni on? Missä?