Viikko lomaa jäljellä

Viikko lomaa jäljellä ja sitten se taas alkaa, työpäivät. Kuten ennenkin olen jo sanonut, pidän työstäni paljon. Sekä työstä, työyhteistöstä että työkavereista. Töissä on kivaa. Palkka on riittävä, työaika sopiva. Ehkä osa tästä on johtunut työnkuvastani. Olen asiantuntija-asemassa ja käytännössä vastuussa omasta työstäni, joka on itsenäinen ja uutta luova. Syyskuun alusta otan vastaan oman esimieheni sijaisuuden hänen lähtiessään opintovapaalle. Uusi työ tuo hieman lisää palkkaa, aimo annoksen vastuuta ja uusia tehtäviä. Pakettiin kuuluu jäsenyys johtoryhmässä ja muissakin johdon työryhmissä. Toimin suoraan ylimmän johdon alla. Odotan mielenkiinnolla.

Mutta ongelmaksihan nyt muodostuu taas oma kyvyttömyyteni säästää itseäni. Aoitus eron suhteen on taas ihan mahdoton. Uudet työtehtävät, muutto ja uusi koti, uudenlainen lasten huoltajuus (todennäköisesti lähellä yksinhuoltajuutta, koska mies lienee ainakin alkuvaiheessa kykenemätön ajattelemaan mitään), lapsilla uusi hoitopaikka. Kaikki siihen samaan rytäkkään. Toivottavasti terveys kestää ja löydän apua lastenhoitoon jotenkin järkevästi. Vähän pelottaa, ei paljon.