sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Ei niin dramaattista

Kommentoijille kiitokset tsempistä. Tilanne ei ole niin dramaattinen ja ainutkertainen kuin voisi luulla. Tämän blogin olemassaoloaikana on vastaava erokeskustelu käyty jo kahdesti (ensimmäinen ja toinen). Molemmilla aiemmillakin kerroilla olin vakaasti päättänyt, että tässä tämä nyt oli. Mutta kun mies kieltäytyy lähtemästä ja hetkellisesti tsemppaantuu, toivon, että kaikki palaa hyväksi. Viimeksihän minulla oli jo asunto haettuna minulle ja lapsille. Ja kuinkas kävi: mies muutti mukana.

Tällä kertaa ero ehkä on siinä, että perheneuvojat on jo käyty, muualla on jo asuttu ja takaisin muutettu, mies on opiskellut ja ollut näin ollen arkielämässä kiinni ja SILTI tämä kaikki menee ihan yhtä onnettomasti. AA on vielä kokeilematta, mutta en usko, että täysi raittiuskaan tätä enää pelastaa. Liikaa on jo tapahtunut. Niin paljon petettyjä lupauksia, valheita, huonoja muistoja, että tuskin raittiuskaan niitä pyyhkisi pois. Ja lisäksi miehellä itsellään ei ole sitä raitistumisen halua, joten ei siinäkään taida muutosta tulla.

Aiempiin keskusteluihin verrattuna minä itse kestin paremmin. En itkenyt. Ei itse asiassa tuntunut kovin pahalta. Ei tuntunut juuri miltään. Miehen itku ei tuntunut miltään. "Tuo kaupasta maitoa." "Haluan erota." Siltä se tuntui. Olenko tullut kylmäksi? Vai pelkästään väsynyt? Aiempiin verrattuna ei mieskään kovin kiivaaksi heittäytynyt, väsynyt hänkin?

Minulla ei ole vaikeuksia viedä eropapereita eteenpäin. Mies tietää nyt ja se erokeskustelu on käyty. Eropaperit on vain seuraus. Uusi keskustelu varmaan käydään, kun miehelle tulee sieltä oikeudesta ilmoitus, että ero on vireillä. Sitten kai arki jatkuu, ei se mies mihinkään muuta nyt. Kunhan aikansa miettii, että kuinka tosissani olen, niin ehkä sitten. Viimeistään loppukesällä, kun ero astuu voimaan. Näin uskon nyt. Kyllähän mieskin jo ymmärtää, että kaikenlaista on koitettu.

Eilen ja tänään on oltu kuin työkaverit. Ihan kohteliaita ja yhteinen työ on tehtävänä. Kumpikin hoitaa omat hommansa sen kummempia pulisematta. Mistään henkilökohtaisesta ei keskustella. Vahingossakaan ei kosketeta. Yöksi otettiin pienempi väliin sänkyyn. Hieman on vältelty, toisella on niitä hommia yläkerrassa juuri kun toisella on alakerrassa. Saunassa eilen ei puhuttu mitään, lukuunottamatta satunnaisia lauseita lapsista. Tällä mennään.