Onko oman elämän onni aina omissa käsissä? Siis voiko pelkästään omalla käytöksellään tehdä itsestään onnellisen? Meillä on elämä kotona mennyt parempaan suuntaan ja kirjoitin siitä yksi päivä. Ihmettelin, että mikä on muuttunut. Sain kommentin, että jospa minä olen muuttunut. Jäin miettimään tätä ihan tosissaan. Jospa minä olen muuttunut? Jospa onni oli koko ajan omissa käsissäni? Oliko?
Tietenkin miehen käytös oli pitkään aivan kamalaa, mutta oliko sekin minusta johtuvaa? Olenko minä muuttunut tässä prosessissa jotenkin toisenlaiseksi ja siksi miehen käytös on parantunut? Oliko kaikki alunperinkin minun käsissäni, mutta en sitä tiennyt? Muutuinko minä?