torstai 26. tammikuuta 2012

Nukkumisen autuudesta


Olen koko viikon nukkunut todella huonosti. Herään öisin ja valvon tuntikausia. Työasiat valvottavat pääasiassa, vähän kotiasiatkin. Viime yönä kuitenkin nautin nukkumisen autuudesta ja nukuin melkein yhdeksän tuntia. En toki yhtäjaksoisesti, isompi herätti kaksi kertaa, mies kerran ja pienempi kerran, mutta ylös ei tarvinnut nousta, joten saattoi jatkaa unia. Herättyäni en jäänyt valvomaan, vaan nukahdin aika pian uudelleen. Hienot unet siis.

Niinä öinä, kun olen valvonut, olen miettinyt, että tämä tosiaan saattaa helposti viedä ihmisestä toimintakyvyn. Siis se valvominen ja liian vähä nukkuminen. Tässä nykymaailman vaatimusten keskellä en ihmettele ollenkaan, että niin monet turvautuvat nukahtamis- tai unilääkkeisiin. Tämä vain taitaa taas olla niitä asioita, että onko järkeä hoitaa seurausta, jos syytä ei poisteta? Miksi valvottaa? Miksi uni ei tule? Voisiko niille tehdä jotain?