Toinen nainen

Sain sähköpostia naiselta, joka kirjoittaa kirjaa toisista naisista. Siis siitä, miltä tuntuu olla varatun miehen toinen nainen. Hän pyysi minua levittämään tietoa blogissani ja mielelläni sen teenkin. Joten olkaa hyvät, voitte linkittää omiin blogeihinnekin.

Tämä pyyntö vain sai aikaan sen, että ryhdyin aivan tosissani miettimään, että milloin on toinen nainen? Olenko minä toinen nainen? Kuten olen aiemminkin sanonut, tämä työpaikan sivusuhde ei sikäli ole suhde, että siinä ei ole seksiä. Ei ole koskaan ollutkaan. Ehkä sitä voisi kuvata erittäin lämpimäksi ja tärkeäksi ystävyydeksi, johon liittyy jonkinlainen romanttinen vire. Emme koskaan tapaa salaa, siis fyysisesti. Sen sijaan tapaamme sähköisesti joka ilta ja viikonloppuisinkin useaan otteeseen. Puolisomme eivät tiedä meistä, siis ystävyytemme ei sillä tavoin ole julkista. Töissä tapaamme kyllä julkisesti ja useaan otteeseen päivän mittaan. En tiedä kuinka julkista läheinen suhteemme on. Ehkä muut näkevät, ehkä eivät.

Jos miehelläni olisi vastaava suhde, pitäisin sitä kyllä suhteena. Itse jotenkin en koe pettäneeni miestäni, vaikka toisina päivinä tämä työpaikan sivusuhde on minulle huomattavasti tärkeämpi kuin mieheni. Tämä sivusuhteen mies tietää minun mielialani, murheeni, iloni paremmin kuin mieheni. Hänen vaimonsa ei tiedä minusta. Toisina päivinä minäkin tiedän hänen mielialansa, murheensa ja ilonsa paremmin kuin hänen vaimonsa. Olenko siis toinen nainen?