Riitahan se

Riitahan se syntyi eilisen päätteeksi. Oikein komea ja henkilökohtaisuuksin menevä. Huono puoli riidassa oli, että suurin osa siitä tapahtui saunassa ja uhkasi lämpöhalvaus tulla riidellessä. Lapset jo nukkuivat, joten äänieristyksen kannalta sijainti oli mitä mainioin. Ei tietenkään yksin äänieritystyksen takia riita alkanut juuri saunassa, vaan juuri saunominen oli se hetki, jolloin asetuimme toistemme lähietäisyydelle alttiina keskustelulle.

Hetken aikaa keskustelu olikin ihan normaalia, mutta aika äkkiä se ajautui kaikkeen siihen, joka mieltä painoi. Äänet jo kohosivat, vanhoja muisteltiin ja niistäkin tökittiin. Erittäin vähän rakentavaa taas. Mutta näinhän ne menee. En minä enää jaksa tästäkään ottaa itseeni murhetta. Mies voi olla sitä mieltä mitä on, ja minä voin olla omaani. Minulla on kompromissin haku jo aika vähäistä. Toisen mielipiteen ja näkökannan ymmärtäminen myös. Kun miehellä ei ole ollut näitä alunperinkään, niin eihän tästä sen valmiimpaa tule riitelemälläkään.

Sovittiin sitten kuitenkin ja ryhdyttiin nukkumaan. Samaan sänkyyn vierekkäin. Kumpikin tiukasti omalla puolellaan.