maanantai 13. kesäkuuta 2011

Joustoja


Joskus aiemmin pohdin sitä, että kuinka pärjäisin lasten kanssa keskenään, kun tukiverkot ovat kovin kaukana. Nyt kun mies on mennyt töihin ja tekee pitkää päivää, on tarvittu toisinaan turvaverkkoja. Minulla oli työmatka, pienempää piti käyttää lääkärissä, hoitotädillä oli menoa. Yllättäen joustoa onkin löytynyt vähän joka suunnasta. Työpaikka on joustanut, hoitotäti on joustanut, minä olen joustanut. Yhdessä on soviteltu ja kaikki asiat on saatu hoidettua ja lapset myös. Ihana asia. Tulevaisuus ei pelotakaan enää niin paljon. Luotettava tilapäishoitaja satunnaisiin iltamenoihin ja pidemmäksi venyviin työpäiviin pitäisi kyllä etsiä, mutta eiköhän meidän kaupungista sellainen löydy. Mukava päiväkotipaikka kaupungista on jo varmistunut. Pikku hiljaa saadaan asioita järjestymään. Ehkä minunkin rohkeuteni vaatia elämältä jotain kasvaa.