On niin kovin helppo uskotella itselleen, että asiat ovat hyvin. Siihen ei tarvita kuin yksi hyvä ilta ja heti olen sitä mieltä, että ehkä tämä tästä. Luin tänään blogin vanhoja tekstejä. Vuosi sitten olin aivan samaa mieltä; muutama hyvä päivä ja ehkä tämä tästä. Kun luin muutaman tekstin eteenpäin, fiilikset oli jo ne toiset. Ei tämä tästä, ei mitenkään. Tämä koko homma kiertää samaa kehää koko ajan. Ei etene mihinkään. Olen antanut miehelle niin monia mahdollisuuksia tehdä toisin, mutta ei miestä ne mahdollisuudet ole jaksaneet juuri kiinnostaa. Perheneuvojalla käynneistä oli erittäin suuri apu akuuttiin kriisiin, mutta ei siellä voitu koko soppaa ratkoa, kun sekä minulta että mieheltä puuttui aito halu. Akuutin kriisin jälkeenhän siellä lakattiin käymästä. Mies ei halunnut mennä ja minun mielestäni ei ollut järkeä pakottaa. Joten kai se puuttui halu minultakin?
Pitäisi varmaan enemmän kirjata ylös unelmia ja toiveita, jotta niitä osaisi tavoitella. Pelkkä päivästä toiseen selviäminen ei tunnu enää riittävän. Usein pidän omia toiveita liian pieninä vaatia. Että mikä oikeus minulla on olla vailla? Ehkä pitäisi vaatia enemmän. Olla tekemättä kompromisseja.
Tänään vaihdoin makuuhuoneessa järjestystä. Nukumme kaikki neljä samassa huoneessa. Huone on isohko, joten ahdasta ei ole. Lasten sängyt ovat olleet jo useammassa paikassa, mutta jos ne eivät ole minua lähellä, lapset nukkuvat huonosti ja heräilevät. Viime aikoina taas erityisen huonosti. Tein ensin paperille kirjaukset, että mitä kukin odottaa nukkumiseltaan, mitä tarvitsee. Mies oli tarpeista samaa mieltä. Sen jälkeen suunnittelin järjestyksen, jossa kaikki nämä täyttyvät. Sitten mies olikin jo eri mieltä. Hänen mielestään isomman pitää nukkua kaukana äidistä, koska on niin iso. Mielellään eri huoneessa. Sillä, että lapsi ei nuku ja näin ollen minäkään en nuku, ei ole väliä. Kun näytin uudelleen sitä tarvepaperia, mies suuttui ja lähti ulos mököttämään. Hänen mielipiteillään ei kuulemma ole väliä. Miten voi tarpeet täyttyä, jos niitä ei osaa edes kuvata silloin kun aika on? Minun tarpeeni olivat yksinkertaiset: haluan nukkua, mikä edellyttää, että lapsetkin nukkuvat. Lisäksi haluan kohtuullisen palan sänkyä ja peiton. Haluan, että kukaan ei potki minua unissaan. Toivottavasti ensi yönä nukutaan.