Kuka kenellekin on kirkastettu?

Vuosi pari takaperin meille tuli töihin uusi työntekijä. Osa oli jo nähnyt, osa ei. Huhu kulki, että komea on. Kun sitten lopulta nähtiin, niin jäi mieleeni yhden työkaverin sanominen: "Kuka kenellekin on kirkastettu." Ei ollut meille nimittäin hänen komeutensa kirkastettu, ei ollut meidän mielestä sen kummempi kuin muutkaan miehet. Ihan oli tavallinen.

Mietin tänään tätä. Että miksi joku minun mielestäni on puutteistaan huolimatta komea ja ihana. Kaikinpuolin hyvä. Ja joku toinen ei ole. Mistä se johtuu, että jonkun kanssa on yhteys ja jonkun kanssa ei? Että jonkun hyvät puolet ikäänkuin avautuvat silmieni eteen ja ovat minulle tosia ja puhtaita ja jonkun toisen taas ei? Ihmiset itsessään eivät varmaan monillakaan mittareilla ole toistaan kummempia. Hyviä ja huonoja puolia on kaikissa, omalla tavallaan kauniita ja komeita. Silti toiset vain, no, ovat kirkastettuja. Mikähän siinä lienee?