Lempivuodenaikani syksy on kohta täällä. Aamulla makasin sängyssä ja ajattelin puolukkamättäitä. Syksyinen pikkuisen kirpakka ilma ja puolukkamättäät. Niitä on vaikea unohtaa. Saan kylmähkön syysilman hajunkin tuntumaan päässäni vain ajattelemalla. Miksi ihmisen elo ei voisi olla pelkkää syksyä? Ja vapaita? Ei kai vaan voi.
Tässä elämän löytämisen pohdinnassa olen miettinyt paljon työtä. Mitä työtä haluaisin tehdä, mistä nauttisin? Ja sitten se toinen kysymys: millä eläisi? Nykyinen työ tai sen edeltäjäkin ovat molemmat olleet siistejä sisätöitä, fyysisesti kevyitä, kohtuullisen hyvin palkattuja. Mutta onko pelkkä elanto tai sanotaanko elintaso syy pysyä työssä, josta ei sydämellä nauti? On kai. En ole vielä ainakaan valmis siihen hyppyyn, jota mieluisten asioiden tekeminen vaatisi. Koitan nyt mennä näin muutaman vuoden. Taloudellisesti kohtuullisen turvattuna. Tai eihän sitä tiedä. Elämä saattaa heittää kohti jonkun mahdolisuuden, kun pitää mielen avoimena ja silmät auki. Unelmoi.