lauantai 3. joulukuuta 2011

Kulissit pystyssä


Tänään tulee vierailulla anoppi ja appi. He eivät tiedä mitään avioliiton kriisistä. Mielestäni ei ole minun asiani kertoa ja mieheni ei halua. Joten olkoot tietämättä. Tämä tietysti tekee sen, että kulisseja pidetään pystyssä. Toisinaan jaksan paremmin ja toisinaan vähän huonommin. Silloin kun jaksan huonommin, mieheni moittii minua jälkikäteen. Että enkö sen aikaa voinut olla, kun he ovat vierailulla. Aiemmin olen jo kirjoittanut anopista, joka on täynnä itseään ja omia ajatuksiaan. Hänelle hänen mallinsa on oikea ja muut ovat vääriä. Sen lisäksi hän on rasisti ja kaikenlaiset valtavirrasta poikkeavat ihmisryhmät haukutaan usein vierailuilla moneen kertaan. Onneksi eivät käy niin usein.

Eilen mieheni oli taas sillä tuulella, että ensin oli minulta vailla rahaa, jonka kävi juomassa läheisesä kuppilassa. Sitten valehteli juomisistaan ja hermostutti minua lopun aikaa kaikenlaisella. Eilen oli sellainen päivä, jollaisten takia en jaksaisi avioliittoa enää yhtään.

Tänään olen joulunodotuksen ja itsenäisyyspäivän kunniaksi ollut hyvä kulissinpystyttäjä. Tein melkein suursiivouksen, leivoin joulutorttuja ja kinuskikakulle pohjan. Ripustin joulutähden keittiön ikkunaan. Siivosin jopa parvekkeen. Kaivan vielä esiin kauniimmat kupit ja servetit. Tulkoot kylään ja nähkööt onnellisen perheen. Aivan sama.