tiistai 1. lokakuuta 2013

Mihin elämä vie

Pitäisi olla varovainen. Tein nettideittipalveluun profiilin huvin vuoksi. En minä oikeasti mitään miestä tarvitse. Ihan hyvä on näin. Mukavahan siellä on ollut jutella ihmisten kanssa. Kaikki treffausyritykset olen torpannut heti, paitsi yhden.

Kirjoitin unelmamiehestä elokuussa kaksi vuotta sitten. Että millaisen ottaisin, jos saisin kenet vain. Olen yhä samaa mieltä. Kriteerit olivat hyvät. Nyt yllättäen näyttää, että olen ehkä löytänyt sellaisen. Tai siis minä en löytänyt, hän löysi minut. En tiedä. Arki menee näin ihan ok. Ei tähän mitään miestä mahdu. Tähän  kuvioon kahden lapsen isä, jonka luona lapset asuvat ja joka on vielä kovin kaukana, ei ole mikään järkiratkaisu. Mutta eihän asiat aina ole? Ehkä kuitenkin aiotaan treffata. Katsotaan mihin elämä vie.