Mies palasi retkiltään. Oli humalassa tullessaan ja taxfree-kassista päätellen aikoo olla joinakin muinakin päivinä. Vastaanotto ei siis ollut kovin suopea minun puoleltani ja lisäksi sillä aikaa käräjäoikeudesta oli tullut ilmoitus, että kuinka avioeroprosessi etenee. Mies on siis saanut aihetta mökötykseen. Eilen kai jo sitten itsekin ymmärsi, että hän ei ole uhri, vaan omilla tekemisillä saattaa olla osuutta asiaan. Eilen mies oli kuin kunnon perheenisät. Lapsille mahtaa olla rasittavaa, kun toisina päivinä isä vaan mököttää ja toisina päivinä on niin herttaista että.
Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja työpaikalla osa-aikaisuudestani. Minulle löydetään helposti paikka, jossa voin olla osa-aikainen, mutta minun tehtävieni hoito vaatii järjestelyjä enemmän. Meidän miettimämme ratkaisu ei tunnu kelpaavan, vaikka se olisi kaikkein vähiten järjestelyjä aiheuttava ja organisaation kannalta toimivin. Mutta se näyttäisi kaatuvan siihen, että yksi ei tykkää yhdestä ja sitten ollaankin jo henkilötason jutuissa. Mutta ehkäpä se siitä ratkeaa parhain päin. Miehelle en osa-aikaisuudesta ole nyt puhunut mitään, mitäpä se hänelle kuuluu. Puhuin siitä joskus talvella teoreettisella tasolla, että laki sen mahdollistaisi.
Lapset ovat innoissaan tulevasta kesästä. Eilen saunan vilvoittelulla jo kokeilivat vesipyssyjä. Minä kävin kierrätyskeskuksesta hakemassa pojalle t-paitoja ja shortseja. Alkaa olla kesän vaatetukset kunnossa, neidilläkin on jo monta mekkoa. Sopivat lippalakkikin löytyi laatikosta. Kyllä tämä tästä.