lauantai 14. kesäkuuta 2014

Jalkapalloa, syreenejä ja nukkuvia lapsia

Istun uuden kodin olohuoneen sohvalla kahvikupin kanssa. Muut nukkuvat vielä. Kissa oli hereillä kyllä, mutta nyt näyttää sekin menneen jonnekin nukkumaan taas. Heräsin jo viideltä, kun isompi tuli alakertaan. Onneksi lähti takaisin nukkumaan ja nukahtikin. Lapset nukkuvat vierekkäin, kun heidän omia sänkyjään ei ole vielä tuotu. Ehkä juuri vierekkäin on hyvä, kun talon äänet, valot ja varjot ovat vielä outoja.

Tänään on ensimmäinen kesälomapäivä. Istuin ensin keittiössä juomassa kahviani. Meiltä tuodulla puusohvalla keittiön ikkunan edessä. Katselin tietä, ketään ei liikkunut. Tämä on mukava tie, rintamamiestaloja vierekkäin. Kauniita puisia seiniä monissa pehmeissä väreissä, valkoisia ikkunanpieliä, kuisteja, syreenejä ja omenapuita, pensasaitoja.

J katsoi illalla jalkapalloa ja katsoo seuraavinakin. Ehkä se on juuri hyvä niin. Saan rauhassa tutustua taloon, siivoilla nurkkia, istua huoneissa, katsella mihin lapset leikkinsä pystyttävät. Minun ei tarvitse olla J:lle läsnä, vaan voin olla itselleni ja lapsilleni. Isompi kysyi J:ltä, että viekö tämä hänet katsomaan joskus oikeaa jalkapallopeliä kentän laidalle. Vie tietysti. Ihana J.