keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Näillä väreillä

Eräs seuraamani bloggaaja oli vaihtanut juuri blogin ulkoasua, koska tuumasi, että elämä on blogin alkuajoista niin muuttunut, että ulkoasukin joutaa muuttua. Sain siitä ajatuksen muuttaa omanikin. En siis keksinyt itse, vaan varastin idean.

Mutta näinhän se on. Edellinen ulkoasu oli kovin tumma, kuin elämä silloin kun sen valitsin. Nimi kelpaa vielä, vaikka en koe enää siinä elämän vieressä olevani. Blogin aloituksessa halusin muistaa jotain ihanaa ja blogin nimessä ajateltiin tuoretta pullaa. Yhtä aikaa arkista ja juhlavaa. Kodin menetyksen itkujen jälkeen, kun en sitten menettänytkään, olin niin iloinen omista raparpereistani, että aloin elää niiden vieressä. Tummana tosin.

Nyt on olo kirkas ja värikäs, valoisa. Kirpeä ja maukas kuin raparperi itsessään, kauniin värinen. Kohta ne sieltä mullasta taas nousevat. Punainen näkyy ensin, kippuraiset lehdet suoristuvat valoa kohti. Kurottelevat. Kuin minä maailmaan nyt.

Kiitos kaikille mukana kulkeneille. Jatketaan näillä väreillä.