Luottamuksen palauttamisesta

Muuttosiivous on mielenkiintoista. Löytyy kaikenlaisia löytöjä, jotka ovat olleet hukassa tai joita ei muistanut edes olevankaan. Tämän kertainen löytö liittyy jälkimmäiseen. Löysin nimittäin paperipinosta, jossa oli kaikenlaisia sekalaisia säästettäviä lippusia ja lehtileikkeitä, paperin, jonka mieheni oli omakätisesti allekirjoittanut. Paperin otsikko oli mahtipontisesti Luottamuksen palauttamisasiakirja. Tässä asiakirjassa hän lupasi tehdä kaikkensa luottamuksen palauttamiseksi ja tästä edespäin käyttäytyä luottamusta herättävästi ja totuudenmukaisesti. Hyvähän se on tällainen asiakirja tehdä, jos on käyttäytynyt huonosti, pettänyt siis luottamuksen. En millään muista enää, että mistä on ollut kysymys. Todennäköisesti kuitenkin jotain kohtuullisen vakavaa, kun moinen asiakirja on tehty. Eikähän tässä mitään muuta, mutta päiväys on vuodelta 2005.

Kai minun pitäisi uskoa, että ei se mies muutu. Tekee aina uudelleen ja uudelleen niitä tekoja, joista pahoitan mieleni. Valehtelee, varastaa, antaa ymmärtää toisin, puhuu yhtä ja tekee toista, jättää tekemättä. Siis ei ole luottamuksen arvoinen. Silloin sama ja tänään myös. Uudelleen ja uudelleen. Aina ja aina.