Esittelykuntoon

Talo on nyt myynnissä. Pitäisi siivota esittelykuntoon ja sitten pitää se siinä kunnossa myymisen ajan. Kiinteistönvälittäjän kanssa on sovittu, että tarvittaessa samanakin päivänä voi näyttää, mieluummin tietysti päivän varoitusajalla. Mutta pyrkimys nyt on, että aamulla lähtiessä katsotaan, että myyntikunto säilyy. Kerran siis jo siivosin esittelykuntoon, silloin kun otin niitä kuvia myyntiä varten. Sanoin miehelle, että mikä on tässä ajatuksena, mutta muistiko mies? Tai välittikö? Pinot alkavat kertyä, likaiset vaatteet sikinsokin, astioita pöytien kulmilla ja hyllyillä, avattuja sipsipusseja... Taitaa tästä myyntivaiheesta tulla rasittava, minulle nimittäin.

Miehellä ei jotenkin ole sellaista loogisen jatkumon ajatusta. Että kun nyt teen jotain, niin sitten myöhemmin se on edessä. Hyvässä ja pahassa. Mies elää tässä hetkessä, nyt juuri. Hyvässä ja pahassa. Jos tavarat jää käsistä sijoilleen, niin mitä väliä? Koska ei ne nyt haittaa. Tulevaa hetkeä ei ajatella ollenkaan. Ei ymmärrä, että jos otan velkaa tänään, maksan se myöhemmin pois. Sitten myöhemmin ihmetellään, että mites tämä näin. Kun miehellä on joutavaa aikaa, hän ei koskaan ymmärrä käyttää sitä tehdäkseen valmiiksi jotain, jota ei ole ihan pakko tehdä nyt. Jos joku asia voi odottaa, se odottaa. Ja odottaa. Ja odottaa.

Tänään meille tuli miehen kanssa kiivas keskustelu lääkkeitten ostosta. Miehen piti mennä nimittäin apteekkiin. Lapset ja vaimo väsyneinä ja nälkäisinä pitkän päivän jälkeen autossa ja miehellä asiaa apteekkiin. Huomenna sen sijaan miehellä on kaksi tuntia luppoaikaa, joka täytyy täyttää jollakin. Todennäköisesti joutavalla. Että eikö voisi huomenna sinne apteekkiin. No ei tietenkään, kun lääkkeet on loppu eilen. Eikö koskaan voi ennakoida? Että hakisi jotain jo ennenkuin se loppuu, koska oletettavasti lääkkeiden loppumisen voi päätellä jo aiemmin. Ainakin minun lääkkeistäni voi. Mutta ihan samaa sarjaahan tämä on. Eletään tässä ja nyt. Hetkessä. Ei ajatella huomista, eikä muutakaan tulevaa. Kaikki on nyt. Minua sellainen sitten rasittaa...