Minä en voi käsittää miestä. Pääsiäisen kunniaksi piti taas käydä Alkossa ja sitten niitä piti juoda. Ja olla humalassa. Vaikka mies yleensä juo suurimmat juomisensa öiseen aikaan yksin, eikä yleensä riehu tai juuri riitele, on silti juomisen alussa ensin lapsille riehakkaan iloinen ja sitten lyhytjänteisen kireä. sitten aamulla mies on väsynyt ja äreä, joten parempi on antaa miehen nukkua. Ja mies luulee, että hänen juomisensa ei häiritse ketään. Perjantain juomisen jälkeen olin miehelle lauantaiaamuna äreä. En huutanut, en riidellyt, olin äreä. Olimme suunnitelleet kaupunkiin lähtöä koko perheellä, mutta mies kieltäytyi lähtemästä, jos minä en hymyile, ole iloinen ja halaa häntä. Arvatenkin en näitä tehnyt, vaan sanoin miehelle, että alkaa katsella uutta kotia pikimmiten. Lähdin lasten kanssa kaupunkiin.
Kun tulimme takaisin mies otti auton ja renkaat ulvoen kaahasi tiehensä. Palasi sitten kaljalaatikon kanssa takaisin. Ilmoitti, että hän menee nyt yläkertaan, jonne muu perhe ei ole tervetullut. Ja alkoi juoda. Nukkumaanmenoaikaan tuli sitten erittäin humaltuneena ajamaan perheensä yläkertaan. Sanoi meille, myös lapsille, että hänelle meitä ei ole olemassa. Me olemme hänelle tyhjää. Ja siltähän se vaikuttaa. Laitoin lapset ylös ja tulin puhumaan miehen kanssa.
Mies sanoi, että hän ei lähde ilman käräjäoikeuden päätöstä. Hän ei taloa halua, mutta haluaa vaikeuttaa minun elämääni. Että hän on ottanut selvää ja mikäli hän ei käy käsiksi, ei poliisi häntä poista ilman oikeuden päätöstä. Ja että niin kauan kuin avioliitto on voimassa, on minun velvollisuuteni elättää häntä. Hän syyttää minua heitteillejätöstä, jos en elätä. Ja sitä rataa.
Välikeskusteluja en nyt tässä selosta, mutta lopputulema oli, että mies itkien pyysi anteeksi lapsilta, että sanoi suutuksissaan sellaisia asioita. Että lapset ovat hänen rakkaimpansa. Nyt sitten mies taas leikkii parasta perheenisää ja minä koitan miettiä, että miten minä tämän oikein hoidan? Olen lapsille luvannut, että tästä ei muuteta, joten ei muuteta. Mies on se, joka muuttaa.
Niin ja kuten huomaatte, A-klinikan raitistusyritykset voisivat olla hieman ponnekkaampia...