Kriisien vähyys ja tähdenlento

Lieneekö iloisella joulun odotuksella jotain tekemistä sen kanssa, että kotioloissa ei nyt juuri ole kriisiä pukannut? Vai lieneekö siellä perheneuvojalla ravaaminen vaikuttanut positiivisesti perhe-elämään? Kriisit ovat nyt olleet lyhyitä ja hentoja. Ei lainkaan sellaisia kaikenkattavia ja mustia, paksuja ja painavia. Vai lieneekö elämä muuten vain aaltoliikettä? Mitä tänne blogiinkaan kirjoittaa? Että elämä on hyvin? Kai niin.

Isompi lapsista oli perjantaina innoissaan tähdenlennoista. Mistä lie tähdenlennot hänen mieleensä tulleet, mutta hän halusi tietää, että onko totta, että toive toteutuu, jos sen tähdenlennon aikana toivoo. Onko totta, onko? Toteutuuko? Mistä sen tietäisi? Minä tietenkin asiaa tutkimaan, mikä se sellainen tähdenlento on ja kuinka todennäköistä nyt olisi toiveiden toteutuminen. Selvisi sekä tähdenlennon virallinen määritelmä, mutta myös perusta toiveelle. Useat kansat näet ovat uskoneet ja uskovat yhä, että tähdenlento onkin se hetki, kun jumalat raottavat taivaan ovea. Ovesta näkyy valo ja jumalat näkevät maahan. Tällöin kun toivoo, niin jumalat kuulevat. Minusta aika kaunis ajatus. Sanoin lapselle, että saa uskoa, jos haluaa. Että monet uskovat. Mutta että todistaa en voi. Lapsi tyytyi vastaukseen. Minäkin taidan uskoa...