Väsymystä havaittavissa. Valvoin viime yönä melkein kolme tuntia erään työasian takia. Tai no olisko se edes työasia, ehkä se oli henkilökohtainen, mutta töihin liittyvä. Heräsin johonkin ääneen ja sitten vain asia pyöri päässäni. Nousin ylöskin ja menin takaisin sänkyyn. Viiden aikaan esikoinen kömpi viereen ja käsi hänen kädessään nukahdin heti. Kunnes herätyskello soi kohta kuuden jälkeen.
Huomenna on töissä päivä, johon minun piti valmistautua tavallista paremmin. Töissä on kuitenkin ollut ehkä tavallista kiireempi ja siinä kiireen keskellä pidin aivan tavallisen talviloman. Joten valmistautuminen jäi eiliseen iltaan ja tähän iltaan. Tänään vielä mies myöhästyi kotiintulosta, joten se olin minä, joka haki lapset, laittoi ruuan, hoiti tiskit ja odotti, että pääsisi lähtemään. Ja pääsinkin kuudelta ja olin töissä kymmeneen. Pieni ylimääräinen iltavuoro siis.
Huomiseen on kuitenkin valmistauduttu. Jopa ehkä ylitiöpäisesti. En siten, kuin odotetaan, vaan omalla laillani. Hyvin tietenkin, mutta otan esille asioita, joita ei ehkä haluta kuulla. Siitäs saavat, kun teettävät liikaa töitä. Kuulkoot nyt sitten asiani.