keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Ärsytyksestä ja muusta

Riippuukohan ihmisen tai siis tarkemmin ottaen minun sietokykyni ja pinnani nukuttujen tuntien määrästä? Tänään taas mikään ei harmita, kaikki on hyvin. Mieskin on ihan ok. Yöunia 9 tuntia. Toisaalta syynä saattaa olla alkuviikon rennompi meininki töissäkin, kun pahantuulenluoja on työmatkalla. Kaikki kai vaikuttaa? Mutta nukkumisen olen huomannut kyllä vaikuttavan pinnan pituuteen ja se lienee aivan ymmärrettävää.

Yksi päivä miehen kanssa puhuttiin perheneuvojalla käynnistä. Että ainakin meidän perheessä se on saanut aikaan huomattavan selkeän tilanteen parantumisen ja aika äkkiä. Vaikka siis ehkä tästä ei mitään lopullista happy ending-storya tulisikaan, niin siltikin kaikki on paljon, paljon paremmin. Jossain joku kerran ehdotti, että eroa suunnitteleville lapsiperheille pitäisi määrätä perheneuvonta pakolliseksi. Ei ehkä huono ajatus?

Tänään kuitenkaan ei ärsytä mikään, vaikka kaikki on ihan ennallaan. Voisikohan saman saada jostain pillereistä?