Väsyneen mietteitä

Lapset ovat valvottaneet taas oikein urakalla. Yö toisensa perään. Vuorotellen nukun molempien sängyissä ja aamulla toinen tai molemmat löytyvät kuitenkin vierestä. Sen lisäksi itselläni on ollut selkä kipeänä jo muutaman päivän ja lasten sängyissä kippuralla nukkuminen ei paranna tilannetta laisinkaan. Aamut koittavat kuitenkin aina hyvissä ajoin ja illat venyvät kaikenlaisista syistä liian pitkälle. Toisin sanoen olen väsynyt. Aivan liian väsynyt.

Väsyneenä ajatus puuroutuu. Huomaa ensinnäkin vaipuvansa epätoivoon yksinkertaisistakin asioista. Pinna palaa helposti, ei ole kärsivällisyyttä. Korottaa äänensä joutavista asioista. Käy väittelemään, eikä osaa perustella järkevästi, jankuttaa vain. Väsyneenä ei pitäisi tehdä mitään päätöksiä, väsyneen päätökset ovat huonoja. Väsyneenä vain on sekin huono puoli, että on niin väsynyt, että tekee sen huonon päätöksen, että tekee päätöksiä. Onneksi en nyt juuri ole siihen sortunut. Tunnistan jo tilani ja olen kohtuullisen odottavalla kannalla. Yleensä saatan näin väsyneenä itseni jonkinlaisiin ongelmiin. Ihan vain väsymyksestä.