lauantai 19. helmikuuta 2011

Sairastavat lapset


Kummatkin ovat olleet kipeinä. Toinen kävi kitarisa- ja nielurisaleikkauksessa. Ensin meni henki ahtaalle ja oltiin ylimääräistä sairaalassa. Kotona sattui (tietenkin) ja heräiltiin öisinkin kipulääkettä ottamaan. Maistuivat lääkkeet mokomat vielä niin pahalta, että niistäkin piti kiukutella. Parantumista odotellessa nuorempi tuli flunssaan. Kuumetta, räkää, yskää ja kipeää kurkkua. Taas valvottiin. Nuorempi liki parantui ja leikkauspotilas alkoi oksentaa verta. Ja sitähän tuli ja reilusti. Taas oltiin osastolla. Hemoglobiini meni niin alas, että ei tajuissaan tahtonut pysyä. Pyörrytti mokoma. Päästiin sitten kotiin ja yksi yö ehdittiin olla, niin jo nousi kuume. Nyt pukkaa se nuoreman flunssa vanhemmalle. Yskittää ja räkää valuu. Taas valvotaan. Ja päivällä kiukutellaan. Filmejä katsotaan, jäätelö syödään ja koitetaan pitää porukka jotenkuten tyytyväisenä.


Äiti vaan ei tahdo jaksaa. Turvaverkot on vähissä tai siis onhan niitä, mutta ovat kovin, kovin kaukana... Henkisiä turvaverkkoja lähinnä. Sellaista viime päivinä