Mies on viimeviikkoisen kriiseilyn jälkeen tarttunut itseään niskasta. Keskiviikkona hänellä oli jo aiemmin sovittu tapaaminen päihdelääkärin kanssa, joka sitten oli päätynyt antamaan miehelle Antabukset. Alkoholismin hoitoon. Mies näyttäisi juuri nyt olevan motivoitunut hoitoon, mutta sitä en tiedä, että kauanko motivaatio kestää. Eilen puhuimme miehen kanssa pitkään ja pyysin, että ei vetäisi meitäkin kurjuuteensa, vaan antaisi meidän mennä. Muuttaisi omaan asuntoon, hoitaisi itsensä kuntoon ja olisi isä lapsilleen. Antaisi minun rakentaa elämääni jonkun kanssa, johon pystyisin luottamaan. Mies tietenkin puolusteli tekosiaan ja oli sitä mieltä, että liioittelen, enkä niin pulmunen ole itsekään. Että oikeastaan syy on melkein minun ja yhteiskunnan, eikä miehen ollenkaan.
Mutta kai jotain jäi itämään, koska tänään töistä tullessamme täällä oli imuroitu, nurmikko oli leikattu ja ruoka oli tuloillaan. Nyt mies on käyttämässä lapsia uimassa. On tämä aaltoliikettä, täytyy sanoa!
Liekö kenelläkään kokemusta, että mitä sitten, kun se viinanhimo iskee, eikä Antabus anna ottaa? Kuinka kireä ja kiukkuinen mies on odotettavissa vai tasaako se halujakin? Miten tämän Antabus-miehen kanssa nyt ollaan? Kauanko kireysvaihe kestää? Ehdinkö saada miehen muuttamaan? Miten raskas hoito tämä on läheisille? Olisiko meitäkin pitänyt kuulla?