Komposti

Tänään oli se päivä, kun levitin kompostin marjapensaiden ja omenapuiden juurelle. Komposti oli jo edellisenkin kesän hautunut ja sitten vielä talven päälle. Multa oli siis hyvää ja muhevaa, isoja matojakin oli monta. Komposti oli yksi niistä asioista, jotka eivät viime kesänä kiinnostaneet. Eikä syksylläkään. Oman mullan tekeminen tuntui niin sivuseikalta. En silloin edellisenä keväänä vaihtanut yhteenkään kukkaankaan multia. Nekin olivat sivuseikka. Tänä keväänä vaihdoin sekä mullat, että levitin kompostin. Tai no kesähän nyt jo on, mutta vuodenkierrossa kevättä lähellä, jos kompostin kerran vuodessa levittää.

Muistan erään tuttavani kerran sanoneen, että hän päättelee jaksamisensa kukistaan. Jos niitä jaksaa hoitaa ja huolehtia, silloin on voimavarat hyvät. Siinä vaiheessa, kun ei jaksa kiinnostaa, täytyy vähän huolestua. Ja jos kukat alkavat kuolla, silloin on todellakin tauon paikka. Ehkä se on minullakin niin. Muutamaan vuoteen en ole jaksanut kasvattaa siemenistä mitään. Paitsi kasvimaahan olen jotain tuikannut. Nyt alkavat siemenetkin jo kiinnostaa. Ehkä ensi keväänä vaihdan mullat, levitän kompostin ja kylvän kesäkukat, kaikki samana keväänä.