Olen taas ollut kovin vaaleanpunainen. Ystävänpäivää edeltävät sydämet joka paikassa ehkä tekivät sen? Tein sydänmunakasta, sydänpikkuleipiä ja kakkua, jonka päällä oli sydänkuvio. Sydämellisiä ystävänpäiväkortteja. J sai varmaan kymmeniä sydämiä viikon aikana viesteissä. Kaikki on niin jotenkin hyvin. Vaaleanpunaista. Utuisen pehmeän vaaleanpunaista. Koko elämä! Miten se lie unohtuukin välilllä, että ei kai se yksinhuoltajana niin ruusuilla tanssimista ole? Nyt tuntuu taas olevan.
On niin hyvä näin.