Appi on ollut kylässä perjantaista saakka. Ja juuri niin siinä kävi, kuin minä arvelinkin. Miehen raittius kesti tällä kertaa tasan 11 päivää. Ei siis koko loppuelämää, eikä saatu vuosipäivää juhlistaa. Vaikka tämä oli täysin odotettavissa, on silti mieli vähän haikea. Että ei sitten kuitenkaan. Tälläkään kertaa. Minunkaan takia, lastenkaan takia, ei minkään takia.
Olin perjantaina eläkkeellelähtöjuhlissa joten en ollut täällä paikalla. Tietysti mies otti, kun appi tarjosi. Tietenkin. Eilen mies otti taas. Kun appi on kylässä, niin en halua hänen kuultensa aloittaa riitelyä. Täytyy tänään kai sitten riidellä. Sen verran eilen puhuttiin, että mies puolustautui ottaneensa vain vähän. Että se ikäänkuin ei ole mitään. Eilisen määrää en tiedä, kun kävin sitten nukkumaan lasten kanssa yhdeksältä. Ei huvittanut katsoa.